6. KOULUN KEHITYSKAARI KOHTI EKOLOGISTA KESTÄVYYTTÄ

Koko koulun toimintaa ei muuteta kerralla. Kehitys ei ole myöskään suoraviivaista. Koulun kehityskaarella kohti ekologista kestävyyttä edetään monien yhtäaikaa tapahtuvien kehityksen syklien kautta.

Tässä luvussa pohditaan koulun kehityskaarta ja sen erilaisia vaiheita. Kirjoitustyö jatkuu vielä, mutta voit lukea näistä asioista enemmän väitöskirjastani sivuilta 261-299 ja 333-346.

Koulun toiminta kehittyy kehämäisesti

Ekologisen kestävyyden edistämisen kehä koulussa lähtökohtana Yrjö Engeströmin Ekspansiivisen oppimisen teoria (1987)

Ekologisen kestävyyden edistäminen etenee kehityssyklien kautta. Koulun toiminta voi muuttua ekologisesti kestävämmäksi vasta kun vallitseva toiminta kyseenalaistetaan. Rinnakkaisia muutossyklejä voi olla käynnissä monilla aihealueilla. Syklit rakentavat yhdessä muutosta kohti ekologisesti kestävää koulua. Jotkut syklit palaavat välillä alkuun, ja toiset saattavat jäädä junnaamaan yhteen kehitysvaiheeseen.

Muutoksen tarve saattaa syntyä paikallistoimijoiden aloitteesta esimerkiksi yksittäisen opettajan havahtuessa ympäristökriisiin, tai muiden toimintajärjestelmien paineen alla kuten hallinnon vaatiessa ympäristötoimia koululta.

Johdon tuki on keskeinen, jotta muutoksen kehä etenee ongelman tarkempaa analyysia konkreettisista muutoksen kohteista. Koulun konkreettiset kehittämiskohteet tarkentuvat, kun toimimattomat käytännöt tunnistetaan.

Luova uusien toimintamallien kehittely, niiden koettelu ja käyttöönotto rakentavat koulun muutosta kohti ekologista kestävyyttä. Ratkaisujen mallintaminen vaatii työaikaa yhteisille keskusteluille, jolloin johdon rooli on taas keskeinen.

Kokeilujen kautta uusia toimintamalleja otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteisillä päätöksillä. Muutosprosessin arviointi ja ekologisen kestävyyden käytäntöjen vakiinnuttaminen vaatii siten koulun johdon osallistumista.

Kehityksen alkusolu piilee ympäristösuhteen tunnistamisessa

Olennainen kehityksen alkusolu on toiminnan ympäristösuhteen tunnistaminen kaikilla toiminnan tasoilla. Tässä keskeisiä ovat toisaalta yksittäiset koulun opettajat, toisaalta ylhäältä tulevat vaatimukset ympäristökysymysten huomioimisesta. Koulun johdon tuki on olennainen prosessin etenemisen kannalta. Koulun ympäristövastaavat ovat tärkeitä prosessin moottoreita koko kehityssyklin ajan. Prosessi ei etene ja uudet käytännöt vakiinnu ilman yhteissuunnittelua ja yhteisten tavoitteiden luomista.

Kehityksen kriittiset elementit

Kehityssyklin eri vaiheissa erilaiset tekijät ovat kriittisiä, kun halutaan edistää kestävää kehitystä. Taulukossa on analysoitu asiaa erikseen kerrottu kunkin vaiheen osalta (kyseenalaistaminen, analyysi, mallintaminen, arviointi ja vakiinnuttaminen). Jokaisesta vaiheesta on eritelty:

  • MITÄ vaiheessa tapahtuu
  • KUKA on keskeinen toimija
  • MIKSI edistymistä tapahtuu (motiivi)
  • KUINKA asiat etenevät (teot)
  • Mitkä asiat JARRUTTAVAT kehitystä
  • Mikä RISTIRIITA piilee dilemmojen takana

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *